Suomi on kierrätyksen mallimaa. Vuonna 2020 pantillisista muovipulloista palautettiin 92 %. Tämä on hieno suoritus, mutta kirittävää on edelleen, sillä noin 47 miljoonaa muovipulloa häviää kierrosta, päätyen joko luontoon tai hävitettäväksi muun jätteen mukana.
Hikoilevat liikkujat kaipaavat juomista ja valitettavan usein roskia ja tyhjiä juomapakkauksia löytyy myös esim. lenkkipolkujen varrelta, ulkoilualueilta tai muualta luonnosta.
Ruotsissa vuonna 2016 tähän ongelmaan keksittiin täysin uusi ratkaisu, jossa yhdistetään luonnossa lenkkeily ja roskien poimiminen. Syntyi erittäinkin tarpeellinen ja hyödyllinen uusi urheilulaji, ”plogging”. Termi on keksitty ruotsinkielisistä sanoista ”plocka” ja ”jogga” eli poimia ja lenkkeillä. Tämä loistava uusi harrastus on rantautunut myös Suomeen ja yhä useampi ottaakin lenkille mukaansa kassin tms, johon voi kerätä roskia ja tyhjiä juomapakkauksia.
Myös Tahdon Sanna-Leena Perunka (oik.) ja Taina Halsti (vas.) kävivät ploggauslenkillä, ks. yllä oleva kuva. (Kuva: TAHTO)
Kierrättämällä kaikki tyhjät juomapakkaukset palautusautomaattien kautta, saamme nämä arvokkaat materiaalit tehokkaasti uusiokäyttöön ja pois luonnosta♻
Tomran mahdollistama liikunnan ja ympäristön suhdetta käsittelevä Menneen talven lumet -näyttely on avoinna Tahdossa Helsingin Olympiastadionilla elokuuhun 2023.
Lue lisää alla olevasta Teemu Vuorenpään blogista👇, jossa aiheesta kerrotaan enemmän. Teemu toimii Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDOSSA asiantuntijana.
Kuinka pidämme ympäristömme puhtaana?
Roskien keräämistä luonnosta ja itsensä liikuttamista samalla. Kuulostaa kaikin puolin järkevältä, mutta silti tämä on varsin uusi asia. Vaikka toki roskien kerääminen ja kierrättäminen on ollut osa urheilua jo pitkään. Varsinkin kilpailutapahtumat ovat tuottaneet roskia, sillä mitä isompi tapahtuma sitä enemmän myös jätettä syntyy.
Palataan kuitenkin aluksi 1990-luvun lopulle Keski-Suomeen, erään laskettelukeskuksen juurelle. Vaikka kyseessä oli laskettelukeskus, ei ollut talvi vaan kevät. Minä yhtenä futisjunnuna muiden seassa hankin joukkueellemme rahaa siivoamalla rinnealuetta talven jäljiltä. Lumien hävittyä paljastui rinteiden juurelta kaikkea aina pikaruokapakkauksista, karkkipapereihin ja tyhjiin pulloihin. Tyhjien pullojen kerääminen kiinnosti tietenkin eniten, sillä kyllähän jo tuollaisiin kymmenvuotiasiin oli iskostettu niiden rahallinen arvo. Muiden roskien keräämisen taisivat kuitenkin suurimmaksi osaksi hoitaa vanhemmat, kun me pojat härväsimme kaikkea muuta.
Tällainen tapa valjastaa urheiluseuran junioreita roskien keräämiseen on varmasti hyvä tapa pitää alue siistinä ja tukea samalla paikallisen seuran toimintaan. Mutta kun isojen urheilutapahtumien jätehuoltoa mietitään, vaati se paljon enemmän. Ennen kaikkea suunnittelua. Otetaan esimerkiksi joka kesäinen suunnistuksen suurtapahtuma Jukolan viesti. Tapahtuma kiertää ympäri Suomea ja kilpailukeskus rakennetaan suunnistusmaastojen luokse. Valmiit kierrätysjärjestelmät eivät siis aina ole käytettävissä. Parhaimmillaan tapahtuma-alueella käy noin 50 000 ihmistä, jotka tuottavat keskimäärin reilut 30 000 kiloa erilaista jätettä.
Suunnittelulla tällainenkin jätemäärä kierrätetään oikein, eivätkä roskat päädy luontoon. Tärkeitä tässä on yhteistyö asiasta osaavien yritysten kanssa sekä ihmisten opastaminen. Tarpeeksi roskiksia oikeisiin paikkoihin sijoiteltuna ja ohjeet mikä roska kuulu mihinkin, niin kierrättämien on varsin yksinkertaista. Muovin vaihtaminen ekologisempiin vaihtoehtoihin, esimerkiksi ravintolatuotteissa, vähentää myös hankalammin kierrätettävien jätteiden määrää.
Suurtapahtumat hoitavat suunnitellusti oman kierrättämisensä ja yksityinen yrittäjä voi saada ympäristön siivoamiseen apua talkoomuodossa, korvausta vastaa. Mutta kuka hoitaa sitten kaiken muun? Ei välttämättä tarvitse kovin pitkälle kotiovelta kävellä, kun silmiin iskeytyy mahan heitetty pikaruokakääre tai tyhjä karkkipussi.
Päädymme jälleen laskettelukeskukseen, mutta tällä kertaa Ruotsin Åreen. Itse laskettelukeskus ja sitä ympäröivä kaupunki eivät olleet siivoamisen tarpeessa. Tukholmalainen Erik Ahlström olikin nauttinut kauniista Pohjois-Ruotsista 20 vuoden ajan, mutta nyt oli aika muuttaa takasin kotiseudulle. Joka tässä ajassa oli muuttunut kaatopaikaksi. Ajaessaan työmatkojaan pyörällä hän näki miten kadut sekä tienpientareet täyttyivät roskista ja alkoi oma-aloitteisesti siivota niitä. Avukseen hän organisoi ryhmän muita ihmisiä ja vuonna 2016 kuin vahingossa syntyi uusi urheilulaji Plogging.
Plogging -termi tulee syntymaansa kielen sanoista jogging (lenkkeily) ja plocka upp (noukkia). Käytännössä juoksulenkin aikana poimitaan roskapussiin eteen tulevat roskat. Kunto ja luonto kiittävät, mutta tietenkin mukavalla harrastuksella on varjopuolensa. Parempi olisi, jos ihmiset kierrättäisivät roskansa ja lenkkeilijät saisivat juosta ilman roskapusseja.
Plogging on rantautunut myös Suomeen ja esimerkiksi Suomen Latu on ottanut sen ohjelmistoonsa, kun jäsenyhdistykset ovat vuodesta 2018 järjestäneet plogging-iltoja. Esimerkiksi Nurmijärven Ladun polkujuoksijat järjestivät Siistit polut -tempauksen, jota varten tilattiin myös kestopussukat, jonne roskia kerätä. Uudelleen käytettävä pussi vähentää jo itsessään muovia, joka huonoimmassa tapauksessa voisi päätyä luontoon. Roskia voi tietenkin kerätä ilman juoksemista, voihan lenkkeily olla vaikka rentoa kävelyä. Tosin varsinkin pullojen kerääminen juoksulenkkien lomassa on ollut jo useita vuosia joidenkin huippusuunnistajien harrastus. Treenien lomassa saa kerättyä rahaa, joka muuten voi urheilijalla olla tiukassa.
Yle aloitti keväällä 2023 kaksi kuukautta kestävän Miljoona roskapussia -kampanjan, jossa yli 170 kuntaa, kaupunkia, järjestöä ja yhteisöä pyrkii keräämään ympäristöstään miljoona pussia roskia. Kampanjaan osallistuvien lisäksi tietenkin kuka vain voi kerätä roskia lähiympäristöstään, ja ilmoittaa kerättyjen roskapussien määrän kampanjasivulle. Sivuilta voikin lukea mitä kaikkea luontoon kuulumatonta sieltä löytyy ja millaisia vaikutuksia tällä on vaikkapa yksittäisen kunnan tai kaupungin talouteen.
Pidetään siis ympäristömme siistinä. Ja mikäli roskien kerääminen tuntuu raskaalta, ei muuta kuin vähän mielikuvitusta mukaan. Ploggingia tai kaverin kanssa kilpailemista keräämismäärässä. Urheilulla on sellainen vaikutus, että se saa ikävämmätkin asiat tuntumaan hauskoilta. Tämän kun joku olisi kertonut meille futisjunnuille kaksikymmentäviisivuotta sitten, niin olisimme varmasti vauhdikkaammin keränneet muutakin kuin vain tyhjiä pulloja.
- Teemu Vuorenpää
Lähteet:
Jukolan viestien loppuraportit: Sippu-Jukola 2005, Lahti-Hollola-Jukola 2018, Kangasala-Jukola 2019.
https://www.plogging.org/
https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/polkujuoksu/plogging.html
https://yle.fi/aihe/miljoona-roskapussia
Navimania-podcast